Kyllä meille sattuu ja tapahtuu ?>

Kyllä meille sattuu ja tapahtuu

Eilen oli aika jännä päivä. Elmo ei pystynyt vastustamaan yksin ollessaan täysxsylitolipastilleja jotka mun piti ottaa töihin, mutta jäikin pöydälle. Kotiin tullessa oli purkki auki revitty ja kaksi pastillia jätetty purkin pohjalle. Koira vaikutti kuitenkin normaalilta suuresta xylitoli määrästä huolimatta. Soitto päivystykseen oli kuitenkin aiheellinen ja lähdettiinkin suoraan lääkäriin. Netistä luin että jo 1 g / kg xylitolia koiralle on myrkyllistä ja saattaa olla hengenlähtö lähellä. Elmo söi 50 g ja painaa kuitenkin vain sen 36 kg. Syötin hunajaa ennen lääkäriin menoa jos vähän sokerit nousisivat.

Lääkärissä Elmolta otettiin verikoe toisesta jalasta ja tulokset olivat onneksi aika positiiviset; sokerit hiukan laskeneet, mutta muuten ok. Lääkäri myös tutki Elmon (joka touhotti vaan ympäriinsä) eikä fyysistä vikaa ollut. Koira laitettiin kuitenkin varmuuden vuoksi nesteytykseen ja päätettiin oksennuttaa jos kuitenkin saataisiin jotain ulos.


Labradori oli luultavasti syönyt pastillit jo kolme-neljä tuntia aikaisemmin joten vähän arpapelillä mentiin. Elmo antoi kyllä hurjan hienosti ottaa verikokeet ja laittaa tippaletkun jalkaan. Kunhan ei pakottanut istui koira tassu ojennettuna kuin tatti.

Oksennutuspiikki alkoi tehota melko nopeasti ja ulos tulikin nopeasti  juuri annettu pentumössö. Aika tujua tavaraa kyllä tuo lääke. Koira meni ihan kipeäksi ja oksenteli, valitti ja puhisi maassa aika kurjan näköisesti. Lopulta kun kaikki oli saatu ulos aamupalaa myöden annettiin pahoinvointiesto-lääke. Oksennetuista kasoista ei löytynyt pastilleja mutta eihän sitä tiedä jos mahanesteessä oli xylitolia vielä.


Touhotus alkoi taas aika pian toisen piikin saatuaan ja kun tässä vaiheessa lääkärissä oltiin oltu jo ainakin pari tuntia oli labradorin piteleminen hieman haasteellista. Lopulta kun tippapussi oli pudonnut sättäyksen vuoksi pöydältä ainakin viisi kertaa päätin ryhtyä tippapussitelineeksi. Elmoa alkoi piristymisen myötä häiritsemään jaloissa olevat siteet siihen malliin että lääkäri tuli laittamaan siteen myös kanyylin päälle.

Hoitaja tuli ottamaan vielä verikokeen jalasta josta katsottiin sokereiden taso sekä maksan vointi. Tuloksia odotellessa Elmo pyöri lattialla, sättäsi, hyppi, veti narusta ja söi siteitä koko ajan. Oltiin jo aika valmiita poistumaan kotiin.

Kun tulokset tulivat saatiin vaihtoehdoiksi joko jättää koira lääkäriin tarkkailuun tai ottaa kotiin ja tarkkailla koko ilta. Maksa-arvot olivat hieman kohonneet ja ilmeisesti koira voi romahtaa vielä myöhemminkin. Päätin ottaa koiran kotiin kun oli ihan pirteä ja kolme tuntia päivystykseen saapumisen jälkeen vihdoin päästiin kotiin

 

 

 

 

 

 

 

Kotona Elmo on nyt ollut eilisestä asti hiukan hassu. Ei siis mitenkään vakavasti kipeä vaan enemminkin erilainen. Sisällä koira vain halailisi ja olisi iholla. Ulkona on vauhtia ja kaikki jännittää. Kyllä se varmaan hiukan on kipeä mutta selvittiin säikähdyksellä!

Muutaman viikon päästä mennään rokotuksille ja otetaan maksa-arvot vielä. Nyt Elmo saa maksan toimintaa tukevaa lääkettä viikon verran.

Nyt itselle ja kaikille muistutukseksi että xylitoli on oikeasti tosi vaarallista koiralle! Me selvittiin säikähdyksellä onneksi. Ei tuommoisille aina mahda mitään mutta nopeasti lääkäriin lähtö voi pelastaa koiran hengen.

 

||||| 0 Tykkään! |||||

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.