Koirani on sika ?>

Koirani on sika

Ensin iloisempiin asioihin! Mitäs tykkäätte blogin uudesta ilmeestä? Tulee vielä muokkailtua, mutta mä tykkään jo hurjasti tästä! Puuttuuko jotain tärkeää, onko sekava? Ehdotuksia ja mielipiteitä saa kertoa jos kokee tarpeelliseksi.

 

Sitten itse asiaan. Meillä on asunut viime viikon pikku possu. Eikä ihan niin pienikään, 36 kiloinen. Ollaan käyty hallilla treenailemassa ryhmätunneilla ja viikonloppuna myös Jonna Rusin tiukan tarkastelun alla saamassa hallintavinkkejä.

Juttuhan on mennyt vähän jo mauttoman rajojen yli ja mä olin eilen jo lopettamassa koko koiraharrastuksen. Parempi keskittyä johonkin mitä osaa, kuten puutarhan suunnitteluun. No vaikkei osaisi niin ei harmittaisi niin kovasti. Elmo on ollut hallilla siis ihan mahdoton. Ei olla päästy ekalla eikä vielä kolmennellakaan kerralla nätisti halliin sisään vaan on se ollut lähinnä räjähtävä syöksyminen kovalla äänellä varustettuna. Ei siis kiva. Koira pois ja uusi yritys. Ja taas uusi. Miten se voi olla niin vaikeaa? Ei muutenkaan ole pystynyt nyt keskittymään jos lähellä on ollut muita koiria. Ja siis kukaan ei ole provosoinut tai haukkunut Elmolle. Tämä on ollut täydellisen yksipuolista raivoamista. Ja aivan turhaa.

Lauantaina otin siis Jonnan treenissä nämä asiat esille ja saatiinkin hyviä vinkkejä joita testataan. Ensinnäkin autosta ulos pääseminen padotaan. Elmo luopuu namista heti kun häkin ovi aukeaa. Kun odottaa nätisti namia eikä yritä sitä ottaa itse laitetaan nami häkin lattialle josta sen saa syödä. Tätä toistetaan pari kertaa. Kun rauhallinen kutsutaan häkistä heti viereen. Jos lähtee haahuilemaan palautetaan välittömästi häkkiin. Ja uudestaan luovutaan namista (koska jos Elmo mokaa ja tietää sen hyppää myös itse häkkiin ja haukkuu) jotta rauhotutaan. Tästä uudestaan sivulle pyyntö ja kun tottelee saa palkan.

Koko matka häkistä halliin / treenikentälle on ihan hurjan hallinnan alla. Jos sikailee joutuu takaisin häkkiin. Kun yrittää ja tekee oikein kehutaan ja saa palkan. Palkkakin annetaan pienen maltin kautta, eli mitään ei saa ryntäämällä.

Kun vihdoin päästään halliin kannattaa heti ottaa ne luopumisharjoitukset joita ollaan nyt tässä tehtykin. Seuraavaksi treenattiin käskyjen kuuntelua vaikka olisi mikä kesken. Heitettiin nakkeja maahan ja Elmo sai luvan ottaa. Kun oli yhden syönyt kutsuttiin pois. Jos ei tullut heti vaan jäi etsimään lisää sai koira toruja. Jos ei vieläkään kuunnellut hihnasta tuli pakote ja uusi käsky tulla luokse. Kun tuli sai kehuja. Ei palkkaa tässä vaiheessa.

Tätä tehtiin eri versioina. Kun kuunteli ensimmäistä käskyä tulla luokse sai paljon kehuja ja palkkaa. Välillä kutsuttiin pois ennen kuin pääsi nameille asti ja se toimikin paremmin kuin että sai syödä muutaman ennen kutsua.

Seuraavaksi Elmo taisi olla tauolla jonka jälkeen aloitettiin siitä että ihmiset tulivat ihan lähelle ja labradorin piti vain istua mun vierellä. Tämä oli ihan ok. Sitten pyydettiin toinen koira kentälle ja siitähän riemu repesi. Elmo haukkui, syöksähteli, ja oli muutenkin ihan sika. Mun käskettiin ottaa Elmo viereen istumaan. Katsoa sai nätisti toista koiraa, kun ilme muuttui kovaksi ja ennakoi rähähdystä murahdin koiralle kiellon. Alkuun ei tietenkään kuunnellut mitään ja säntäsi kohti. Mun piti hihnalla nykäistä se pois ja antaa uusi käsky tulla viereen. Ei siis saa jäädä roikkumaan hihnaan, koira saa siitä lisää voimaa ja ikään kuin patoat haukkumaan lisää. Kun tuli viereen sai kehun. Lopulta Elmon säntäykset tuntuivat olevan lähinnä säälittävä yritys ilman oikeaa tahtoa. Kun vain katsoi toista koiraa lopulta ja ilmeen kovetessa kielsin, koira lopetti rumasti tuijottamisen sai kehun ja palkan.

Tätä pitäisi nyt mennä kuulemma harjoittelemaan jonnekkin vilkkaan koiraliikennöimän tien varteen ja vain olla. Elmo kyllä ohittaa toiset koirat nätisti kun ollaan lenkillä, mutta kun pitäisi paikallaan olla voi tilanne olla toinen.

 

Eihän meidän viimeaikainen toiminta pelkkää taistelua ole ollut, mutta huonot asiat jää paremmin mieleen kuin ne onnistumiset. Ollaan me ulkokentällä saatu tosi hyviä treenejä tehtyä, lukuisia koirien ohituksia supernätisti, hienoa treeniä myös vieraiden koirien keskellä ja vaikka mitä onnistumisia. Mutta välillä vaan oma pää täyttyy noista kaikista ärsyttävistä asioista.

Me yritetään tämä viikko tehdä kaikkea kivaa ja mieltä kohottavaa että jaksetaan taas. Aamulenkillä ohitettiin toinen iso koira niin että tönötettiin paikoillaan. Vähän katsoi karvat pystyssä, mutta tuli käskyllä luokse heti. Metsässä tuli hienosti luokse kun käskin ja tehtiin vähän makkarasta luopumista. Onneksi ympärillä ihmisiä jotka jaksaa tsempata sieltä ojasta ylös!

Kuvat on temppukurssilta. Näyttää tosi levolliselta, mutta tämä oli Elmolle tosi vaikea paikka. Ensinnäkin saapua halliin ja toiseksi siivota tai tehdä ylipäätään mitään kun joka puolella koiria noin paljon. Kuvista puuttuu vielä osa koirista jotka oli kuvaajan reunassa.

 

||||| 0 Tykkään! |||||

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.