Koiran kanssa vaellus periaatteessa ?>

Koiran kanssa vaellus periaatteessa

Kävin keskiviikkona Partioaitan jäsenillassa kuuntelemassa luentoa koiran kanssa vaeltamisesta. Luento oli parituntinen tiivis paketti täyttä asiaa. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla luentoa pitäneeltä Minnalta ihan omakohtaisia kokemuksia ja vinkkejä vaellusreissuihin. Ensimmäisenä mieleen jäi, ettei missään nimessä kannata vaeltaa talvella! Se on kuulemma ihan hullujen hommaa, ja silti mielettömän hienoa.

Koiran mukaan ottamisesta vaellukselle löytyy monia hyviä syitä lenkkikaverista turvallisuuteen. Koiranomistajana tuntuisi hölmöltä lähteä ilman koiraa kun kuitenkin luontoon on tarkoitus mennä. Eiköhän se siinä mukana pysy. Yleisesti kannattaa miettiä miten oma koira soveltuu vaellukselle koon puolesta (liian pieni/ liian iso), karvalaatua ajatellen (silkkikarvainen koira jäätyy kylmällä ja ötökät syö kesällä…) sekä koiran kunto huomioon ottaen tietysti tärkeimpänä (lonkka/ kyynärviat, lyhyet hengitystiet yms muut rajoitteet). Reittiä suunnitellessa kannattaa myös miettiä että koirakin selviää reissusta. Onko reitillä paljon kivikkoa, joen ylityksiä, riippusiltoja tai muuta jännää. Kaikkea ei tietenkään voi ennakoida, mutta koirasta voi kasvattaa alustavarman käymällä sen kanssa erilaisissa paikoissa totuttamassa.

Mihin sitten mennä? Retkeilyalueet ovat varmasti se helpoin reissu aloittaa. Siellä on opastetut reitit ja paljon laavuja sekä muita taukopaikkoja. Lisäksi siellä saa aika rauhassa kulkea. Kansallispuistot ja luonnonpuistot keräävät muutkin retkeilijät alueelle selkeiden opasteiden vuoksi. Erämaahan matkaavan kannattaa olla jo tottunut vaeltaja, siellä kun täytyy itse osata suunnistaa kompassin ja kartan kanssa. Erämaassa toisaalta saa olla rauhassa ja teltankin voi pystyttää melkein mihin vain. Ulkomaille haaveilevan kannattaa ottaa etukäteen selvää retkeilyaluesta ja säännöistä. Koiria ei esimerkiksi kaikkiin Ruotsin luonnonpuistoihin hyväksytä. Paikkoihin joihin koiratkin ovat tervetulleita sen sijaan saattavat olla ruuhkaisia.

Paras ajankohta retkeillä ilmeisesti osuu syksylle. Keväällä lappiin vaeltavan kannattaa huomioida porojen vasominen sekä pitkälle kesään lumiset alueet. Lumien sulattua sen sijaat joet tulvivat eikä joka puolella ole siltoja. Kesäkuussa alkaa myös lintujen pesimäaika koko maassa, jolloin lintuja on joka paikassa ja ääntä riittää. Kesän koittaessa heräävät myös hyttyset, mäkärät sekä polttiaiset joiden kanssa vaellus voi tuntua nälkävuoden pituiselta. Suojavaatteet ja myrkyt voivat antaa pienen helpotuksen, mutta vaellus kannattaa mahdollisuuden mukaan siirtää eteenpäin aina syksyyn saakka jotta itikat eivät enää kiusaa. Kesä ja kuumuus on vaikeammin hoidettavissa kuin vilpoinen syksy jolloin voi vaatteita lisätä tarpeen mukaan.

Koiran vaellusruokana kannattaa lyhyillä matkoilla pitää tuttu nappula. Pitemmillä vaelluksilla kannattaa miettiä olisiko vaikka kevyt ja paljon turpoava kuivaliha parempi vaihtoehto. Liharouhe turvotetaan tietysti etukäteen ja porokoirallekin riittää vain 70 g kuivalihaa päivälle (kuivana). Nesteytys on tärkeää myös koiralle.

Mitä sitten mukaan koiralle? Ainakin kunnon remmi ja panta / valjaat. Remmi kannattaa laittaa vyötärölle joustinhihnan kanssa jotta saat kädet vapaaksi kaikkeen muuhun. Koiralle myös omat takit ja loimet tarpeen mukaan. Makuualusta on tärkeä ottaa mukaan jotta koira tietää paikkansa teltassa ja se myös eristää maasta tulevan kylmyyden. Ensiapupakkaus tassutossuineen on hyvä ottaa mukaan kaiken varalta. Oma pyyhe voi myös olla tarpeellinen.

Nukkuminen on helpointa omassa teltassa. Kiintolaavulla ja autiotuvissa saattaa olla muita ihmisiä, ison koiran kanssa on hankala nukkua riippumatossa jos ei taivasalla nukkuminenkaan houkuta. Teltta kannattaa olla sen verran tukevaa tekoa ettei koiran kynnet heti sitä riko. Reissun päällä tärkein tehtävä on tietenkin huolehtia koirasta, se kun ei itse pysty kaikkea tekemään. Tassujen hoidot, ruokailut ja lihasjumien hoidot on rutiinihoitoa vaelluksella. Muista ettet ole yksin vaelluksella, muistathan ottaa myös muut huomioon! Muista vaellusalueen säännöt ja oma vastuu koiranomistajana. Koira on pidettävä kiinni vaelluksilla! Ja ennen kaikkea, nauti reissusta nelijalkaisen ystäväsi kanssa.

 

Me lähdetään huomen aamulla ottamaan selvää miltä se vaellus käytännössä tuntuu!

||||| 0 Tykkään! |||||

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.