Kannattiko kastrointi? ?>

Kannattiko kastrointi?

Uroskoiran kastrointi tuntuu herättävän tunteita puolesta ja vastaan. Miten se koira nyt kestää ilman kiveksiään. Miten voit olla niin ilkeä, että leikkaat nuoren koiran. Onko koiran kastrointi reilua vaikkei koiraa käytettäisikään jalostuksessa? Leikkaaminen vie uroskoiralta elämänilon?  Toiset sitten taas ovat tyytyväisiä kun koira ei juokse hajujen perässä enää samalla kiireellä tai voivat olla juoksunarttujen kanssa lunkisti samassa tilassa.

Itse kuulun kyllä jälkimmäiseen ryhmään. Nappe oli mulle tullessaan jo leikattu, rescue koira kun oli. Nappe ei juuri hullun tavalla hajujen perässä kulkenutkaan, mutta muuten koiralla kyllä ongelmia riitti. En tiedä miten hankala se oli ollut ennen leikkausta, kun se oli kuitenki vain kaksi vuotias minulle tullessaan. Joten en voi Nappen suhteen paljoa kertoa ennen – jälkeen muutoksesta mitään. Labradorista sen sijaan on nyt jo kerrottavaa.

Elmon kastroinnista on nyt reilu kolme viikkoa aikaa ja ollaan huomattu jo muutoksia koiran käytöksessä.

Lenkkeily ennen: Koira meni kauhealla vauhdilla hajulta hajulle. Ryntäili eikä välttämättä kuunnellut mitään. Lenkin lopussa hetkeksi rauhoittui mutta haisteli kyllä paljon. Merkkaili koko ajan. Koira kiihtyi ohituksista. Usein meni hiljaa ohi, mutta monta kertaa myös oli pakko haukkua. Jos seuraava koira tulee pian vastaan on edellisestä kierrokset vielä ylhäällä ja seuraava ohitus siten vaikeampi.

Lenkkeily nyt:  Alkulenkistä koiralla on vauhti päällä, mutta se ei ole samanlaista ryntäilyä kuin ennen leikkausta. Kuuntelee ja ottaa kontaktia vähän väliä. Koira tyhjentää melkein koko rakkonsa heti alkulenkistä. Merkkailee muutaman kerran loppulenkin aikana.  Ohitukset menee yleensä tosi kivasti. Ei kiihdy ollenkaan niin paljoa. Jos yrittää haukkua sen saa aika nopsaan lopetettua ja koira kävelee rentona ohi. Mitä enemmän koiria tulee vastaan sitä rennommin menee ohi.

Ruokahalu ennen: Ruoka-aika oli tärkeä. Lenkillä ei välttämättä halunnut ruokaa, koska piti haistella koko ajan. Söi hyvällä ruokahalulla aina.

Ruokahalu nyt: Elmo vieläkin ahneempi. Lenkillä maistuu aina ruoka, mitä enemmän sen parempi. Kotona ruokaa odottaessa ei malttaisi olla paikoillaan tai hiljaa. Kuola valuu jo pelkästä ajatuksesta. Ruoka on nyt todellakin se tärkein elämässä.

Treenaaminen ennen: Koira tykkäsi treenata varsinkin jos namit oli todella hyviä. Elmo oli kuitenkin todella häiriöherkkä eikä vapaana pitäminen ryhmässä tullut kysymykseenkään. Oli tosi kiihkeä ja haukkui paljon jos vähääkään odotettiin kärsivällisyyttä. Teki kyllä esim. vepessä tosi hyvin työt, mutta odottelut on hankalia. Hallille meno tosi hankalaa, haukkuu ja kiihtyy. Haisteli paljon myös lattiaa vaikka kiellettiin.

 

Treenaaminen nyt: Koira tykkää edelleen tosi kivasti. Nyt alla ei kyllä ole kuin parit toko-treenit. Elmo on kuitenkin mennyt Toko-treeneihin hiljaa, ei kiihtynyt yli ja keskittyi kivasti mun kanssa tekemiseen. Hallitreenejä parit myös alla, menee halliin hieman kiihtyneenä, mutta hallinnassa ja kykenee toimimaan fiksusti. Treenaa tosi kivasti mun kanssa ja oikeasti yrittää tehdä oikein. Pari kertaa haistellut lattiaa.

Muutos yleisesti käytöksessä: Elmo on rennompi ja leikkisämpi kuin ennen leikkausta. Pinna tuntuu venyvän paljon pidemmälle ja vaikka kiihtyy ei se mene ihan heti ”yli”. Selviää vaikeista tilanteista paljon paremmin.

 

Mikä sitten on opittua ja mikä on vielä oikeasti sähläämistä. Nyt on kuitenkin paljon helpompi aukoa käytöstä kun koiraan saa kontaktia vähän vaikeammassakin paikassa. Ja onhan lenkkeilykin kivaa kun kaveri näyttää tältä:

 

||||| 0 Tykkään! |||||

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.